Terassi on täällä!

No niin, hetkeen en ole päässyt kirjoittelemaan, mutta vihdoin tarina jatkuu. Viimeinen viikko on mennyt uuden terassin valmistumista seuratessa, ja nyt se päivä on koittanut! Rempparyhmä on painanut hommia kirjaimellisesti hiki hatussa, kun ennätyshelteet ovat "hellineet" meitä viime päivinä. Itse olen tuskastellut hikisen pikku lämpökääryleeni kanssa sisätiloissa, kun ei voi näin kuumalla liikkua ulkona rattaiden kanssa. Kaikilla on siis ollut tukalan kuumat oltavat,  mutta valmista on tullut, ja nyt on meillä siis terassi, joka oikein odottaa grillausta ja auringonpalvojia (eli tervetuloa te jotka tunnistitte itsenne, itsehän menen ja hautaan pääni jääkaappiin aivan juuri!). 

Alunperin pihassa oli pienempi kivilaatoista tehty patio. Haluttiin kuitenkin ihan kunnon kokoinen oleskelualue, jossa mahtuu toimimaan koiran ja vauvan kanssa, ilman että ollaan kuin sillit suolassa ja ahtaanpaikankammo iskee. Etenkin kun koiran takia (pääasiassa) päädyttiin aidattuun malliin, jotta karvakamun voi päästää huonommallakin ilmalla ulos ilman, että se kuraantuu. Pihassa ei onneksi ollut valmiiksi kovin monimuotoista perennapenkkiä, jonka pois kaivaminen olisi ollut sääli. Nyt selvittiin sijoittamalla pari puskaa parempiin koteihin :) Tältä piha näytti alunperin:

Toisessa kuvassa näkyvä mänty sai lähteä, ja sama tuomio odottaa myös keskellä pihaa olevaa aroniapensasta. Siinä itsessään ei ole mitään vikaa, mutta sijainti on vähän huono, ja nyt kun viheralue pieneni, on se turhan iso (ja aika tylsä) elementti kaiken keskellä. Kaikki alkoi kuitenkin muutaman kukkapuskan poistolla ja materiaalien hankinnoilla, jonka ajaksi mullattu alue piti peittää rakkaan kuopankaivajamme kiusaksi. Valmiina olleet kivilaatat hyödynnettiin terassin tukilaattoina, ja niiden lisäksi pohjalle tuli aimo annos hiekkaa.

Sen jälkeen rakennettiin kehikko ja sitten päästiin lautojen kiinnitykseen.

Ei haluttu kovin tiheää aitaelementtiä, joten päädyimme rakentamaan aidan itse rimoista. Lattialaudat on kyllästettyä puuta, jonka sävyttämistä täytyy odottaa ainakin vuosi. Niistä tulee lopulta jotakin lähellä rimojen tai tukipaalujen sävyä.

Koiran takia siis halusimme terassiin myös aidan. Taloyhtiössämme ei olla (vielä) päästy yhteisymmärrykseen valokatteen rakentamisesta. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa (ja meidän ensimmäistä) yhtiökokousta, jossa voisi laittaa asiaa taas vireille. Se olisi meille ideaalein vaihtoehto, mutta voi olla, että hankimme väliaikaisesti ison päivänvarjon tai markiisin suojaamaan sateelta.  Aidan ja suojan avulla terassilla voisi koira makoilla säällä kuin säällä, sekä vauva nukkua rattaissa raittiissa ilmassa.

Taloyhtiöstämme sen verran tähän väliin, että meillä on seitsemän naapuria, joiden keski-ikä on noin 80 vuotta. "Meidän päässä" rivitaloa asuu onneksi kaikista skarpeimmat mummot, ja etenkin seinänaapurimme vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Jokatapauksessa tästä syystä monissa muissa taloyhtiöissä jo tehdyt uudistukset (kuten kaapelitv, nämähän kuuntelevat varmaan vain radiota..!)meiltä uupuvat.  Samaan sarjaan kuuluu myös siis valokate, josta ei olla jostain syystä päästy yksimielisyyteen. Noh, jospa me saataisiin asioihin vähän vauhtia. Lisää geriatriayksikön tapahtumista kenties jatkossa ;)

Nyt kuitenkin takaisin terassin pariin. Pientä viilausta vailla oleva pihaolohuoneemme näyttää nyt tältä:

Enää pari lautaa terassin alareunaan ja muutama rimanpääty maalaamatta. Sen jälkeen alkaakin oheismateriaalin hankinta, tai ainakin niistä haaveilu. Ostoslistalla mm. grilli, istutuspussit yrteille, kukkia, lisää istumapaikkoja...and the list goes on! Tällä hetkellä olen saanut uudet kukat edellisen asukkaan jättämään pataan, sekä tomaatin, joka syytää satoa sitä mukaa kun ehtii vain kerätä.

        

Lisäksi äitini askarteli meille tämän kukkapenkin/puutarhan koristeen raparperin lehdestä ja sementistä. Se odottaa lopullista paikkaansa, kunhan päästään jossain vaiheessa muun pihan kimppuun.

 

Nyt kuitenkin on aika nautiskella uudesta terassista, johon näin iltasella on ihana mennä viilentymään ja hymisemään tyytyväisyydestä

:)

Kotikulmia tutkimassa

Meidän rivitalo sijaitsee ihanan omakotitaloalueen kyljessä. Vähäliikenteisiä pikkukatuja ja kävelyteitä, vanhoja puutaloja ja puutarhoja. Koiraa ja vauvaa ulkoiluttaessa on samalla hyvä tilaisuus vakoilla toisten pihoja ja napsia ideoita omaa varten. Varsinainen pihapäivitys tulee myöhemmin, kun saadaan terassiprojekti startattua. Tähän väliin kuitenkin kesäinen fiilistely meidän "lenkkimaastoista" ihan vaan koska siellä oli taas tänään niin ihana käpsytellä.

Omasta pihastani en ehkä halua ihan niin rönsyilevää ja valtoimenaan kasvavaa, kuin monet näiden talojen pihoista ovat. Olen haaveillut terassin jatkeeksi tulevasta pergolasta (jonkalainen naapurin tädillämme on!!), jossa kasvaisi joku ihana köynnös. Rönsyily sen sijaan saisi tapahtua kivillä reunustetussa kukkapenkissä, niin että myös nurmikolle jäisi tilaa. Ihana silti tirkistellä toisten ratkaisuja, vaikka en kehdannutkaan mennä kamerani kanssa kovin lähelle kuvia ottamaan...vielä. Mutta niin kuin aikaisemmin jo olen hehkuttanut, tuo alue mieleen hieman isommassa mittakaavassa olevan siirtolapuutarhan. Kyllä täällä mieli lepää ja koiran kanssa ulkoilusta on tullut monin kerroin mielenkiintoisempaa. Jospa ensi viikolla päästäisiin seuraamaan oman terassin (ja pihan) rakennusta!

Onni on oma perhe ja arjen pienet ilot :)

Baby tuli taloon

Seuraavaksi luvassa päivitys täynnä söpöilyä, pitsiä, vaaleanpunaista, perhosia, kukkia, vauvan tuoksua ja tuhinaa :) Eli ollaan saatu uusi perheenjäsen vihdoin luoksemme, ja nyt jo muutaman päivän totuteltu vauva-arkeen kotosalla. Tänään yhden viikon ja yhden päivän ikäinen prinsessamme syntyi 4.7.2014 ja kotiin tultiin neljä päivää sitten.

 

 
Täällä oli rempparyhmä paiskinut hommia ne muutamat päivät, jotka sairaalassa vietimme, ja saattaneet vauvanhuoneen uuteen uskoon. En ollut löytänyt mieleisiä tapetteja tai maaleja aikaisemmin, koska emme tienneet vauvan sukupuolta, ja yritin valita mahdollisimman neutraalia vaihtoehtoa, joka sopisi sitten kummalle tahansa. Jostain syystä kaikki liikkeiden perusvalikoiman tapetit tuntui tylsiltä, ja kaikki mistä tykkäsin oli liian tyttömäisiä poikavauvalle (ehkä alitajunta viestitti, että tyttö sieltä on tulossa.. ;) Ja netistä löytämieni kivojen vaihtoehtojen kotiin saamiseen olisi mennyt liian kauan, kun jälleen kerran piti saada tietyssä ajassa huone valmiiksi. Taidan kokoajan sanoa, että "kun tää huone saadaan valmiiksi niin sitten remppaillaan rauhassa muita", mutta nälkä kasvoi syödessä, ja lopulta haluttiin, että nuo isot pinnat olisi kaikista huonesta valmiina siihen mennessä, kun pikku perheenlisä tulee kotiin. Ettei tarvi silloin pyöriä täällä isomman remontin keskellä, vaan mahdollisimman paljon olisi tehty. Tältä huoneessa näytti alunperin:

Huone on kalustuksen osalta vielä vaiheessa, joten en viitsinyt kuvata sikinsokin olevia kasseja ja nyssäköitä lojumassa lattialla.  Tässä kuitenkin lisää siitä, mitä ollaan saatu valmiiksi. Yhdelle seinälle tuli vaalea perhostapetti, joka ei mielestäni ole liian vauvamainen, vaan sopii niin pikkutytön kuin vähän isommankin huoneeseen.

Livenä tapetin perhoset on valoa heijastavia, ja riippuen katsontakulmasta näkee joko yksittäisiä perhosia tai mallikuvan tapaan kumpiakin. Muiden seinien tapetti maalattiin puhtaan valkoiseksi, ja tummat listat vaihdettiin valkoisiin tässäkin huoneessa.

Muutenkin väriteema on yleisesti valkoinen, jota sitten piristetään pienillä yksityiskohdilla. Erilaisia tekstuureja käyttämällä saa koko valkoisen ilmeen pidettyä steriilin ja tylsän sijaan kodikkaana ja pehmeänä. Olen esimerkiksi ihan rakastunut näihin runsaisiin verhoihin, joiden pitsi toistuu myös kattovalaisimessa:

Pinnasänky on tällä hetkellä meidän makuuhuoneessamme, jossa pikkuinen nukkuu näin alkuun. Lakanoiden sävy toistuu mm. äitini tekemässä mobilessa, ja muutenkin väriä huoneeseen tulee pastellin sävyisissä yksityiskohdissa:

Seuraavaksi olisi tarkoitus hankkia huoneeseen lipasto, johon vauvan vaatteet ja tavarat saa jemmaan. Sen jälkeen saan otettua kuvia koko huoneen yleisilmeestä! Nyt tyytyminen näihin yksityiskohtiin :) Rempan osalta on hetken aikaa hiljaiseloa, että saadaan rutiineista kiinni omassa rauhassa. Seuraava kohde taitaakin olla pihan terassi. Laudat nököttävät jo valmiina pihassa odottaen rakentajia. Eli siitä jatketaan ensi kerralla! Nyt kuitenkin vauvanhuoneen asukki kutsuu, ja häntä eitaida kiinnostaa sisustusvärit tai -kuosit, ainoastaan syli ja masuun murkinaa :)